Unelmapaja 11.3 – Talous ja tuotteistaminen

Unelmapajassa pohdittiin 11.3 ideoita talouden ja tuotteistamisen näkökulmasta.

Tapaamisen vetivät Unelmatehtaan ohjaajat Kaisa Lammi, Arto Ojutkangas ja Iikka Rahkonen. Vierailijana tapaamisessa piipahti Teija Tekoniemi-Selkälä.

Mukana olleiden opiskelijoiden ideoiden yhteisenä tekijänä oli nähtävissä muun muassa se, että toiminnan aloittamisvaiheessa ei haluta välttämättä tehdä jättimäisiä investointeja. Todettiin, että se miten asiat hoidetaan eri aloilla ja millaisia asioita ja investointeja tarvitaan, vaihtelee hyvin paljon. Näin myös uuden yrityksen ”kuolemanlaakson” pituuttakin on hankala ennakoida ja sen laskemiselle on hankala löytää ”kaavaa”.

Ohjaajat kertoivat yrityksen talouden peruskäsitteistä, kuten siitä, mitä tarkoittaa toiminnan vakavaraisuus, kannattavuus ja maksuvalmius ja mitä se mahdollisesti tarkoittaa opiskelijoiden ideoiden kannalta. Usein nimittäin unohtuu ajatus siitä, että toiminnan pitäisi olla myös kannattavaa. Aika usein viivan alla ei alussa ole juuri mitään ja se on normaalia. Huomioitavaa on joka tapauksessa eri tulostekijöiden keskinäinen riippuvuus.

Meillä on totuttu kustannuspainotteiseen hinnoitteluun, mutta pajassa keskusteltiin esimerkiksi siitä, että olisi mahdollisesti aika unohtaa hinnalla kilpailu ja miettiä mikä on se arvo, mikä tuodaan asiakkaalle.

POHDITTAVAA

Millaisia kustannuksia omassa ideassa voi olla?

Pystyykö sanomaan tuottoja, jos ei vielä tiedä myyntihintaa?

Kuinka tuottoa voidaan lisätä? Lisäämällä myyntiä? Lisäämällä määriä? Lisäämällä hintoja? Pienentämällä kustannuksia?

Lisäksi olisi hyvä miettiä mikä se oman työn hinta on. Aloittaa voi esimerkiksi sillä tavalla, että pohtii mitä joutuisi maksamaan jollekin muulle, ja mielellään laskea sille vielä vähän riskinottoarvoa.

Kiitokset kaikille osallistujille, ensi kerralla (1.4) Unelmapajan teemana Brändäys ja IPR!
- Anu-

Tapaamisessa tuli esille tutustumisen arvoisia kirja- ja linkkivinkkejä:
Zero moment of truth (Google insights)
Jari Parantainen,  businesskirjoja
Soile Tomperi, talouskirjojen guru

Ne vahvat valuutat työmarkkinoilla voivat yllättää

 

Lapsena sitä haluaa olla hyvä. Haluaa saada hyvän numeron kokeesta ja riemuitsee uudesta opitusta taidosta. Kuinka moni meistä osasi kävellä syntyessään? Ei kukaan. Kuka olisi oppinut ajamaan pyörällä ilman useita kaatumisia ja tukevia apupyöriä? Varmasti hyvin harva meistä.

Lapsena emme välttele vaivaa oppiaksemme uusia taitoja. Lapsena ei ole häpeä mikäli ei osaa jotain – koska aina on mahdollisuus oppia. Mihin tämä oppimisen into taantuu kun aikuistumme?

Korkeakouluun olemme tulleet oppimaan uusia tietoja ja taitoja sekä metodeja. On yleisesti todettua, Koulutuksesta ylipäätään on paljon hyötyä valmistamaan meitä tulevaisuuteen työelämässä. Siitä huolimatta todellisuus työelämässä saattaa yllättää monet.

Kuva: "Kunstsquad and Pirate Friends at Internet Yami Ichi (set)"
by Peggy Sylopp is licensed under CC BY 2.0 / Desaturated from original

”Koulutus ja arvosanat ovat yliarvostettuja” toteaa Laszlo Bockin (senior vice president of people operations / Google)  The New Your Timesin tekemässä haastattelussa. Haastattelussa Bock mainitsee, ettei koulutuksesta ja hyvistä arvosanoista tietenkään haittaa ole. Koulussa pärjäämiseen vaaditaan yleensä eri asioita kuin työelämässä. Bock on todennut Googlella työskennellessään, että hyvillä arvosanoilla ja työssä menestymisellä ei ole suoraa yhteyttä toisiinsa joten nykyään Google ei enää rekrytoinneissaan juurikaan huomio koulutodistuksia.

Tietysti tulee muistaa, että koulutusalojen välillä on eroja ja tietyissä ammattiryhmissä ainoastaan pätevä koulutus mahdollistaa alalla työskentelyn.

Mikä sitten on oivaa valuuttaa työmarkkinoilla?

1. Joustavuus ja luotettavuus. Työmarkkinoille tulee kokoajan uusia tehtäviä ja teknologiakehityksen myötä vanhoja työtehtäviä häviää. Työnantajalle on tärkeää, että työntekijällä on kykyä omaksua uusia työtehtäviä ja oppia uusia taitoa. Tämänhetkinen elinvoimainen työnkuva tai toimiala saattaa poistua lähitulevaisuudessa. Työntekijä, johon pystytään luottamaan tilanteessa kuin tilanteessa on erityisen tärkeä koko työyhteisölle.
   
   (Ruth Mantell / The Wall Street Journal | Arnie Fertig / U.S. News)


2. Viestintä- ja ihmissuhdetaidot. No brainer? Se mitä ei kovin nopeasti tulla koneellistamaan on ihmisten välinen vuorovaikutus. Ei ole väliä kuuluuko työnkuvaasi asiakaspalvelua vaiko ei, tulet todennäköisesti kohtaamaan yhden jos toisenkin ihmisolennon työsi merkeissä. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan kahvihuoneessa, palavereissa sekä esiintymistilanteissa, eikä niiden merkitystä tule aliarvioida. Oli ilmaisutapa sitten verbaalinen tai kirjallinen, selkeä ja positiivinen kommunikointitaito on aina etu.


3. Luovuus, uteliaisuus ja intohimo. Luovuudella työelämässä tarkoitetaan monipuolisuutta ongelmien ratkaisuissa ja älykkäiden kysymysten kysymistä. Kyky tuoda uusia asioita pöydälle ja löytää uudenlaisia ratkaisumalleja ovat muuttuvassa maailmassa arvostettu ominaisuus. Uskalla siis kertoa mikäli näet vaihtoehdon laatikon ulkopuolella ja muista kysyä asioiden merkityksiä.
   
   Uteliaisuus ja kiinnostus asioita kohtaan saa ihmisen toimimaan ja löytämään vastauksia. Ihminen joka rakastaa sitä työtä mitä tekee nauttii työn teosta ja yleensä saavuttaa myös parempia tuloksia. Intohimo ja innokkuus on myös tarttuvaa ja näin ollen henkilö joka kokee intohimoa työtään kohtaan yleensä inspiroi myös muita työyhteisön jäseniä.
   
   (Bobbi Dempsey/Forbes) 



Kuva: "Thomas Gianfrancesco's photostream"
by Thomas Gianfrancesco is licensed under CC BY 2.0

Vuoden 2011 suurimpien ajattelijoiden listalle nimetyn Tyle Cowenin tulevaisuuden työelämätaito –aiheinen ajatus on myös hyvä tiedostaa. Hän nimeää yhdeksi tulevaisuuden tärkeimmistä työtaidoista kyvyn kuunnella koneita. Koneiden ja laitteiden muuttuessa yhä älykkäämmiksi tulee tilanteita, jolloin ihmisen tulee luottaa koneiden antamaan informaatioon yli oman intuition. Tosin on myös niitä tilanteita, jolloin koneiden tietoon ei voi luottaa ja rajanvetoon tulee kyetä.

(Eric Barker / The Week)


Kuten varmaan arvasitkin, väitän että myös näitä taitoja voi harjoitella.

Kuinka harjoitella taitoja, joita ei opeteta luennoilla tai oppikirjoissa?

Yhtä uutterasti kuin lapsena kipusit uudelleen ja uudelleen pyörän selkään – tulee sinun harjoitella asioita joissa haluat kehittyä. Mutta kuka onkaan oppinut ajamaan pyörällä ilman vanhempien, sisarusten tai ystävien opastusta ja kannustusta? Jotta oppisit, omalla panoksellasi on kaikista kriittisin merkitys. Suuri vaikutus on myös ihmisillä, jotka ympäröivät sinua oppimisen tiellä. Ideasi jalostuu uusiin mittoihin kun keskustelet siitä jonkun kanssa, joka kysyy sinulta oikeita kysymyksiä ja ehdottaa kehitysideoita. Välillä yksinkertaisesti se, että sinua kannustetaan ja tekemisistäsi ollaan kiinnostuneita antaa uutta energiaa kohdata haasteita.

Olisiko meidänkin aika rakentaa kasvualusta ihmisille, jotka haluavat uutta ja mahdollistaa uuden oppiminen siihen ideaalissa ympäristössä?

Me Unelmatehtaalla olemme halunneet ottaa haasteen vastaan! Haluamme mahdollistaa Lappiin opiskelijoiden Entrepreneurship Societyn synnyn. Suomessa pyörii useita opiskelijavetoisia yrittäjyysyhteisöjä, jotka tuovat paljon uusia mahdollisuuksia korkeakoulumaailmaan perinteisten oppimismetodien rinnalle. Tätä työtä emme voi kuitenkaan tehdä yksin, joten toivottavasti sinä ja ystäväsi lähdette mukaan!

Kommentit ja ideat ovat aina tervetulleita. :)

Viimeiseksi ajatukseksi haluaisin nostaa niin ikään Tyler Cowenia:

”Tieto ei ole harvinaista, vaan halu tehdä sillä jotain.”

 

Uusien tuulien täyteistä kevättä toivoen,

Jonna
Unelmatehtaan projektiharjoittelija


***

Osallistu ideointiin ja ilmoittaudu mukaan!

Toiveesi yhteisöstä voit kertoa myös vastaamalla 11 lyhyeen kysymykseen: TÄÄLLÄ.
Kysely on tarkoitettu Lapin AMKin ja Lapin yliopiston opiskelijoille.

 

The Stories were told

”Go Big or Go Home”

Oli viimeinen iskevä sanonta, joka sanottiin The Stories –seminaarissa. Arctic Design Week 2014 kokosi yhteen designista kiinnostuneen väen ja helli vierailijoita design täyteisellä sisällöllä. ”Go Big or Go Home” oli Tuija Seipellin haaste Arctic Design viikolle. Seipell haastoi Arctic Design week konseptia ylittämään kansainvälistymisen haasteet ja saada Rovaniemestä tulevaisuudessa arktisuuden keskuksen. Arktisuus on teemana nostanut päätään ja arktisuudesta on alkanut tulemaan trendikästä. Niin ikään yritysmaailma, kuin luonnonsuojelijat ovat ottaneet arktiset alueet katseiden keskiöön. Nyt jos koskaan on varmasti oikea aika iskeä arktisuus hekumaan ja lunastaa arktisuuden keskuksen titteli meille suomen lappiin!

Tuija Seipellin puheenvuorossa haastettiin myös designia käsitteenä. Seipellin näkemys on, että ihmiset ovat suunnitelleet aina. Varsinkin meillä pohjoisilla leveysasteilla ei voida tuudittautua lämpöiseen ilmastoon ja paratiisissaarilta löytyviin eksoottisiin hedelmiin.
 

Jo esi-isämme ovat käyneet elämän ja kuoleman taistoa suunnitellessaan itselleen työkaluja ja suojaa, jotta selviäisivät karuissa olosuhteissa.

Seipell summaa menestyvän suunnittelun jotakuinkin seuraavasti:

PRACTICAL – Käytännöllisyys on prioriteetti suunnittelussa, asian on palveltava tarkoitustaan.

MINIMALIST – Millekään ylimääräiselle ei ole tarvetta.
SAFE – Käytön täytyy olla turvallista.
CLEAR – Sukupolvia palvellessaan tulee käyttötarkoituksen olla mitä selvin ja helposti ymmärrettävissä.
CLEVER – Fiksusta ratkaisusta on yksinkertaisesti enemmän iloa!
HONEST – Rehellinen, koruton, mitään kätkettyä agendaa ei kerta kaikkiaan tarvita.
TRANSPARENT – Kaikki olennainen on nähtävillä ja löydettävissä, mitään ei tarvitse kätkeä.

Seipellin mielestä ”Jumalan selän takana oleminen” on suomalaisille silkka etu – mehän emme uhkaa ketään! Turha siis kaivaa sijaintimme tai kokomme puolesta tekosyitä sille miksemme voi menestyä, meillä on kaikki mahdollisuudet, jopa etumatkaa muihin verrattuna.


Katso ympärillesi – mitä näet?

Näet designia. Sitä on kaikkialla. Oli sitä hakemalla haettu tai ei, niin kaikilla ympärilläsi olevilla ihmisen tuottamilla asioilla on taipaleensa suunnittelussa – designissa. Design ei todellakaan ole ainoastaan taiteilijoiden juttu, se ei ole ainoastaan tyylikkäitä ja kovan hintaluokan materialistista unelmaa. On hämmästyttävää kuinka se todellisuudessa iskee, kun asiaa ajattelee.


Uskaltaisin väittää mitä huolellisemmin designiin on panostettu, sitä vaikeampi sitä on havaita. Se on vain tunne kun kaikki on kohdallaan, et voisi kuvitella tuotteen tai palvelun toimivaan yhtään toisin. Mitä enemmän designia palveluiden ja tuotteiden tarjoajat käyttävät sitä mielekkäämpää on olla kuluttaja.

Oletko tiennyt, että jokaisella Volkswagenin autolla on kasvot?

Se on kuulkaa tarkkaan harkittua hommaa. Koko autoperheellä ollessa kasvot, tulin vain miettineeksi että mitä kaikkea minulta on jäänyt huomaamatta nerokkaan suunnittelun takia?

Minusta näin maallikkona suunnittelu käy erittäin paljon järkeen. Haluan käyttää hyvin suunniteltuja tuotteita, jolloin minun ei tarvitse ikinä käyttövaikeuksista tai ulkomuodon tähden käyttää kysymystä ”Miksi näin?”. Haluan mieluummin tutkia tuotetta häkeltyneenä siitä, kuinka se voikaan tuntua niin virheettömältä.

  

Harmikseni yrityselämä ei ole täysin vielä omaksunut ja oivaltanut tätä ajatusta. Suurimmat syyt ovat kuulemma: ”Meillä menee hyvin ilman designia” tai ”Ei ole tarpeellista meidän toimialallamme”.

Me emme edelleenkään tee bisnestä robottien kanssa. Me teemme bisnestä ihmisten kanssa ja siinä missä ihminen on tekemisissä palvelun tai tuotteen kanssa niin designilla vaan yksinkertaisesti on merkitystä. Jo ihmisten välinen vuorovaikutus on kuin soidintanssi, ne jotka palvelubisneksessä ovat oivaltaneet palvelumuotoilun tärkeyden ottavat vahvemman loppukirin kohden maalia ja vievät voiton todennäköisemmin. Se kun vaan tuntuu oikeammalta ja tunteella ihmiset tekevät päätöksensä.


Kokonaisuudessaan mielestäni The Stories seminaari oli erittäin onnistunut tilaisuus ja varmasti herätti kaikkien alojen osaajat pohtimaan designin merkitystä omassa elämässään. Olisi mielestäni ilo koota ihmisiä yhteen yhä useammin, aukaista ummistetut silmät monialaisuuden synergiaeduille ja alkaa rohkeasti koukkimaan kuuta alas taivaalta – ollaanhan näillä meidän leveleillä ennenkin rikottu rajoja, kun täällä periferiassa ylipäätään pidetään elämää yllä! ;)

Ihanaa kevään odotusta toivottaen,

Jonna Jakkila
Unelmatehtaan projektiharjoittelija