Mitä kysymyksiä sijoittajat yrittäjältä kysyvät?

Rovaniemen Kehitys järjesti tiistaina 27.5.2013 pääomasijoittamisesta informoivan tapahtuman. Päivän antina oli kattava läpileikkaus yrityksiin sijoittavista tahoista ja tietoa siitä mihin tulee valmistautua hakiessaan ulkopuolista rahoittajaa yritystoimintansa tueksi.



Päivän pääpuhujana toimi Julianna Borsos, joka on Bocap InvestmentOy:n perustaja.
Luonnollisesti Rovaniemien Kehitys kertoi omista palveluistaan ja paikalla esittäytyivät myös ELY ja Finnvera.

Vaihtoehtoja on erilaisia ja kannattaakin syventyä niihin huolella ennen kuin lähtee hakemaan yritykselleen sijoittajia.

Aloita ensin muutamalla simppelillä kysymyksellä:

1. Missä vaiheessa yrityksesi on?



Kuvan lähde: FIBAN


2. Mihin tarkoitukseen pääomaa haetaan?

Pääsääntö on, etteivät rahoittajat tue kannattamatonta liiketoimintaa tai sijoita rahaa velkojen takaisinmaksuun.

Tämän jälkeen osaat valikoida lähestyttävän tahon paremmin.
Rahoitusta haettaessa kannattaa panostaa esitettävään Investment Story:yn.

Kuvaile selkeästi ja ytimekkäästi potentiaalisille sijoittajille ainakin:

* Mikä on tiiminne?

Hyvätkään ideat eivät menesty ilman hyviä sitoutuneita tekijöitä.

* Keskeinen idea?

Mikä on idean ansaintalogiikka?

* Asiakkuudet?

Tunnetko markkinat, kuka on ostajasi?

* Ennusteet?

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, muista mainita myös realistiset haasteet.

* Kansainvälistymismahdollisuudet?

Mihin saakka ideassa on potentiaalia?

* Sijoittajan exit -vaihtoehdot.

Sijoittaja haluaa rahallensa vastinetta korkojen kera tietyllä aikavälillä riippuen sijoittajasta. Tutustu sijoittajaan ja esittele hänelle ennuste miten hän saa sijoitukselleen vastineen ja kerro realistinen aika-arvio.

Ole rehellinen ja realistinen, jotta voit ansaita sijoittajien luottamuksen.

Muista olla valmis sitoutumaan projektiin ainakin exittiin saakka. Sijoittaja ja näin ollen pitkäaikainen kumppani tulee valita paremmin kuin oma aviopuolisonsa!

Lisätietoa voi löytää seuraavista lähteistä:

| ELY | Tekes | Finnvera | FIBAN | Suomen Yrittäjät |


Kesäterveisin,
Jonna Jakkila

Terveisiä Hollannista!

Vierailin viime viikolla Hollannin rannikolla mainion yrittäjäpariskunnan luona. Tapaaminen teki suuren vaikutuksen mutta herätti myös paljon kysymyksiä? Voiko yrittäjyyttä opettaa? Millaista on aito vieraanvaraisuus ja sydämellinen palvelu? Millaiset mittarit mittaavat yrityksen menestystä? Mikä ajaa ihmiset yrittäjiksi?

Tapaamani yrittäjäpariskunta on Phoca-nimiseen laivan ainoa miehistö. Molemmat ovat eläkeläisiä. Mies on 70-vuotias entinen kalastaja ja vaimo puolestaan työskennellyt sosiaalityöntekijänä. Syy siihen että he ovat alkaneet yrittäjiksi on, että mies koki eläköitymisensä jälkeen, ettei voisi elää ilman venettä. Nyt he kuljettavat matkailijoita Wadden Sean Unescon maailmanperintöalueella maksaakseen veneeseen liittyviä kustannuksia. Mies opettaa kalastusta ja paikallisuutta.  Heillä ei ole ennestään kokemusta matkailualalta, mutta autenttisuus ja vallattomuus ovat jotakin sellaista, mitä ei voi rahassa tai kokemuksessa mitata. Oli kuin olisimme menneet mummolaan.

Laivan kaksihenkinen miehistö osoitti ylpeyttä alueestaan, tuotteestaan ja osaamisestaan ollen kuitenkin nöyriä ja hellyttäviä. Meillä oli aivan liian vähän aikaa tämän epätavallisen, mutta kuitenkin niin tavallisen pariskunnan luona. Miten tärkeää on, että asioita tehdään lämmöllä, eikä liialla kliinisyydellä ja järjestelmällisyydellä? Yrityksen menestystä ei voida katsoa pelkästään viivan alle jäävän lukeman perusteella. Raha on toki tärkeää, mutta onko se tärkeämpää kuin se, että voi tehdä itselleen tärkeitä asioita ja nauttia työstään?

Kiinnostavaa on myös se, että he kertoivat, aloittaneensa pienimuotoisella kokeilulla. Toimisiko tuote ja tulisiko kukaan? Ensimmäinen kesä oli rauhallisempi, mutta sen jälkeen on ollut kiireistä. Huima käytännön esimerkki siitä, millaista yritystoimintaa voidaan synnyttää kokeilemalla ilman, että investoinnit kasvavat yrityksen alkuvaiheessa liian suuriksi.

Tapaus todistaa, että pelkällä tahdollakin voi yrittää. Selvää on kuitenkin, että myös Phocan miehistö olisi hyötynyt ulkopuolisesta tuesta uuden yrittäjyytensä ensi metreillä ja miksei jatkossakin.

Unelmatehdas/Anu

Handlaatko hissipuheen?

7.5.2014 Unelmatehtaassa taputeltiin Unelmapajat kuluvan kevään osalta pakettiin hissipuhe-teemalla Lapin yliopiston kielikeskuksen johtajan Ville Jakkulan johdolla. Alustus tarjosi laajempaa näkökulmaa hissipuheeseen kuin mihin olemme ehkä tottuneet. Hissipuheesta tulee usein mieleen Leijonan luola -tyyppiset ohjelmat, joissa viimeiseen pisteeseen viilattu myyntipuhe esitetään vakavalle arviointiraadille.

Hissipuhe on kuitenkin jotakin sellaista, minkä kanssa jokainen asiantuntija joutuu tekemisiin jossakin vaiheessa. Hissipuheen taustalla on tarve myydä omaa osaamista lyhyesti ja sitä voidaan käyttää Leijonan luolien lisäksi tavanomaisissa päivittäisissä tilanteissa, joissa sen toimii vuorovaikutuksen käynnistäjänä.

Hissipuhe on oma business-idea tai oma osaaminen tiiviisti ilmaistuna. Sen tarkoituksena ei ole olla yksi kiinteä puheenvuoro vaan pikemminkin lähestymistapa. Meillä Suomessa hissipuhe voi tuntua oudolta. Tähän syynä on esimerkiksi se, että kulttuurissamme ei ole tapana olla esillä ja olemme normaalisti tarkkoja omasta reviiristämme. Lisäksi voi olla haastavaa saada oma sanoma kaikille ymmärrettävään muotoon ilman, että siitä tulee holhoavaa.

Muistetaan kuitenkin, että hissipuhe ei ole koskaan valmis ja sitä kannattaa viilata ainakin kohdeyleisön mukaan. Treenaaminenkaan ei ole ollenkaan pahasta.